Kävimme äidin kanssa kuukausi sitten katsomassa Åbo Svenska Teaterissa Stormskärs Maja-näytelmän eli Myrskyluodon Maijan. En ole aiemmin lukenut kirjaa tai katsonut 70-luvulla tehtyä sarjaa. Olen vain aiemmin kuullut ihanan Lasse Mårtensensonin tv-sarjaan säveltämän kappaleen (alla).
Åbo Svenska Teaterissa en ollut aiemmin käynyt. Elämys oli sekin. Vuonna 1839 valmistuneen teatterirakennuksen ulkosivun on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Verrattuna Turun kaupungin teatteriin, on Åbo Svenska Teater sokkeloinen ja ahtaampi.
Myrskyluodon Maijan tarina oli minulle siis ennestään tuntematon. Maija asuu tarinan alussa saaristossa ja elää normaalia 1850-luvun nuoren naisen elämää, kunnes Janne tulee kosimaan häntä. Vanhempien mielestä Janne on passeli kumppani Maijalle, joten naimakauppa syntyy. Maijakin lämpenee ehdotukselle. Häiden jälkeen pariskunta muuttaa syrjäiselle Myrskyluodolle, jossa he elävät kovissa oloissa ja perustavat perheen.
Tarinaa oli ruotsia kohtalaisesti taitavankin helppo seurata. Tekstitykset näkyivät paikalleni, mutta huomasin toki, että välillä vuorosanat eivät menneet ihan kohdilleen. Musikaali oli oivaltavasti toteutettu ja meri oli läsnä aaltoina ja konkreettisesti vetenä Maijan, Jannen ja lasten loiskutellessa kumisaappaissaan lavalla. Olin hiukan pettynyt, kun Mårtensonin Myrskyluodon Maija-kappale ei esiintynyt musiikaalissa. Toisaalta kansanomaisia soittimia kuten kannelta oli käytetty (pakko todeta, että) ihanasti musiikeissa.
Esityksestä jäi päällimmäiseksi mieleen Jannen ja Maijan rakkaus ja se, että vaikka elämä kohtelee kaltoin, se jatkuu ja iloa löytyy pienestä. Äitini tosin kertoi alkuperäisteoksen olevan surumielisempi. Tiedä häntä, pitää tutustua siihen itse.
Kuvat: Åbo Svenska Tearter
Comment