Luin pitkästä aikaa mangaa pyykkipäivän ratoksi. Pidän Kiyohiko Azuman Yotsubasta ja Azumanga Daiohista, joissa on yksinkertaisella tyylillä arjen kuvausta. Yotsuba kuvaa viisivuotiaan Yotsuban arkea ja Azumanga Daioh erään lukioluokan elämää lukion läpi.
Punaisen jättiläisen vuonna 2012 Arki (Nichijou, Everyday life) kuvaa myös lukiolaisten elämää. Siinä elämä ei olekaan ihan niin arkista kuin aiemmin mainituissa. Luokalla on mm. robottityttö ja itseään kuninkaallisena pitävä maalaispoika. Kuvitus ja meno ei ole yhtä rauhallista kuin Azuman mangoissa, vaan muistuttaa enemminkin Nagary Tanigawan Haruhi Sumiyan vauhdikasta menoa.
Vaikka kirja ei ylläkkään arjen kuvauksessaan Azuman mangojen tasolle saa tämä kirja jäädä kirjahyllyyni sen sijaan että lähtisi kiertoon. Voisin mielelläni lukea lisääkin tätä sarjaa.