Tämä kirja kertoo suuresta surusta. Tutkijapariskunnan toivottu lapsi syntyy keuhkot liian pieninä, munuaiset ja sydän liian suurina ja pariskunta joutuu tekemään raskaan päätöksen.
Kirja pomppii aluksi epäkronologisesti, kunnes rauhoittuu lapsen kuoleman äärellä. Toisen lapsen saaminen ja surusta yli pääseminen eivät ole mutkattomia asioita.
Samaan aikaan minulla on luvussa Tom Malmquistin Joka hetki olemme elossa, jossa lapsen sijasta vaimo kuolee ja jäädään surun keskelle vastasyntyneen kanssa. Varmastikin luettuani sen kirjan loppuun vertaan paljon mielessäni sitä tähän kirjaan.
Tuntematon lapsi – nimi vertautuu paljon Tuntemattomaan sotilaaseen. Hetken elänyt lapsi taisteli elämästään, mutta jäi persoonaltaan vanhemmilleen ja muille tuntemattomaksi.
Tämän kirjan lukaisi nopeasti. Huomasi kyllä, että kirjoitta kirjoittaa töikseen ja tutkii kirjallisuutta. Välillä kuin täytteenä kirjassa mainitaan, mitä kirjaa kirjoittaja on lukemassa ja pohdin, onko ko. kirjan tapahtumilla merkitystä kerronan kanalta.
Kirja on myös luettu muun muassa blogeissa Kirjabrunssi, Lukutoukan kulttuuriblogi ja Hemulin kirjahylly.
Tämä oli todella vaikuttava kirja, porautui syvälle suruun. Huh, muistan miten itkin lukiessani <3