Skip to content
Bibliofiilin päiväunia
Bibliofiilin päiväunia

Kirjallisuusblogi

  • Etusivu
  • Bibliofiilin päiväunia?
  • Kirjavinkit
  • Nörttitytöt
  • Linkkejä
Bibliofiilin päiväunia

Kirjallisuusblogi

Margaret Atwood: Orjattaresi

Seregi's avatar Seregi, 21.10.201719.10.2017

atwood_orjattaresi_tammi.jpg

Minua hävettää. Spekulatiivisen fiktion klassikoihin lukeutuva Margaret Atwoodin Orjattaresi julkaistiin jo 1980-luvun puolivälissä. Trumpin valinnan myötä se ponkaisi taas Bestseller-listalle. Ihmettelin jo tuolloin, miksen olen lukenut kirjaa aiemmin. Kesällä HBO Nordicille tuli kirjaan pohjautuva sarja, jonka katsoimme puolisoni kanssa. Löysin Turun kirjakahvilasta kirjan ruotsinkielisenä. Loppujen lopuksi sain sen kuunneltua äänikirjana.

Uskonnolliset fundamentalistit ovat vallanneet Amerikan. Naisilta on kielletty lukeminen ja Vanhasta testamentista on poimittu kohta, jossa Saara antaa Abrahamin maata Raakel–orjattarensa kanssa saadakeen perillisen. Siispä korkea-arvoisemmissa talouksissa Gileadissa sinisiin pukeutuneilla naisilla makaa jalkojen välissä verenpunaiseen pukeutunut orjatar, jota talon isäntä raiskaa siittäen mahdollisen jälkeläisen.  Hedelmälliset naiset on siis alistettu synnytyskoneiksi. Orjattarien ja vaimojen lisäksi Gileadissa on marttoja, joiden tehtävänä on lähinnä kotityöt.

Tein periaatteessa virheen siinä, että katsoin sarjan ennen kuin kuuntelin kirjan. Läpi kuuntelukokemuksen vertasin kuulemaani näkemääni. Äänikirjan luki Susa Saukko, jonka värikäs ääni vei dystopian kauhuihin. Vaikkei tapahtumien suhteen kirjassa ollut mitään uutta TV-sarjaan verrattuna, kirja tuntui raa’emmalta kuin sarja.

Toisin kuin sarjassa, päähenkilön nimeä ei kerrottu. Omalla tavallaan tämä sai hänet tuntumaan kyynisemmältä. Kirjassa kertoja paljasti useaan otteeseen olevansa epäluotettava kertoja ja värittävänsä tarinaa.

Kirjan lopussa oli pitkä osuus jonkin tieteellisen konferenssin puheenvuoroa. Tutkijat olivat löytäneet c-kasetit, jolle Gileadista paennut orjatar oli nauhoittanut kertomuksensa. Konferenssissa pohdittiin kasettiien ja kertomuksen aitoutta. Tämä osuus kirjasta tuntui hiukan turhalta.

Arwoodin mukaan romaanissa ei ole mitään, mikä ei olisi vielä tapahtunut. Mikäli puudutamme itsemme katsomalla lähinnä kevyttä populaarikulttuurin tuotetta, emme näe koko kuvaa kuten esimerkiksi aborttiklinikoiden räjäyttelijöitä.

handmaids-tale-protest-ohio-1497436884.jpg

Yllä oleva kuva on kesäkuulta, kun Yhdysvalloissa kiristettiin jälleen abortinvastaisia lakeja. Lue lisää täältä.

HS:n juttu Orjattaresi-kirjasta 10.2 (voi olla maksumuurin takana).

 

Jaa:

  • Share on X(Avautuu uudessa ikkunassa) X
  • Share on Facebook(Avautuu uudessa ikkunassa) Facebook

Tykkää tästä:

Tykkää Loading…

Aiheeseen liittyy

Arvostelut Yleinen ÄänikirjadystopiafeminismiMargaret Atwoodspefitammi

Artikkelien selaus

Previous post
Next post

Vastaa Peruuta vastaus

Minusta

Olen Mari ja bibliofiili. Vaikutan Turussa. Luen ja kirjoitan siis olen. Lue lisää minusta ja blogistani.
  • Laura Pollari: Oikeasti aikuinen
  • Salla Simukka: Neljät syntymäpäivät ja yhdet hautajaiset
  • Asako Yuzuki: Voita
  • Vuoden 2015 parhaat
  • Henri J.M Nouwen: Kotiinpaluu

Arkistojen kätköistä

Blogin tilastot

  • 46 593 osumia

Avainsanat

gummerus haaste helsingin kirjamessut klassikko kotimainen Luetut lukumaraton manga nuortenkirjallisuus otava romaani runot s&s sarjakuva spefi tammi tietokirja turun kirjamessut ulkomainen wsoy
    • Facebook-
    • Instagram
    • TikTok
    • LinkedIn
    ©2026 Bibliofiilin päiväunia | WordPress Theme by SuperbThemes
    Ladataan kommentteja...
    %d