20.4 14.41 Aloitan lukumaratonin kolmelta. Ennen sitä yritän saada kokattua eilisen karitsanpaistin karitsarisottoa. Periaatteessa rupesin pari viikkoa sitten kasvissyöjäksi, mutta aika paljon olen lipsunut muun muassa pääsiäisen ja pakastimen tyhjennyksen myötä. Tärkeintä on kuitenkin lisätä kasvisruuan määrää ruokavaliossa.
Kokatessa katson Youtubesta Lukutiloissa-kanavaa, jotta pääsisin lukumaraton fiilikseen.
15.00 Aloitan lukumaratonin perinteisesti Iisan Maraton-kappaleella.
“Kai tääkin maraton on tavallaan tää jolta mä juuri palailen
Niin koville se otti et vieläkään itseni ole en
Sun reittis kulkee nelkytkaksi kilsaa keskellä saaristomaisemaa
Mun omani mun pään sisällä, sinne mutkia laittaa saa”
15.50 Luin Maisa Virtasen (nyk. Lyyra Virtanen) Epätodellisuusä-runokokoelman. Kirja on omistettu muun muassa koulukiusaajille ja kaikille niille vahemmille, jotka lyövät lapsiaan. Runot ovat proosamuodossa ja niitä oli ilo makustella. Aiheena oli niin mielisairaudet, sukupuoli, kiusaaminen kuin köyhyyskin.
täytän kyselyä kissanruoan ostamistottumuksistani
ensimmäinen kysymys: sukupuolesi on…?
vaihtoehdot on minulle valmiiksi päätetty
mies, nainen,
joku muu, mikä?
ympyröin kohdan: mikä?
Epätodellisuus 73 sivua
18.05 Luin miltei yhdeltä istumalta Alan Mooren ja Melinda Gebbien eroottisen sarjakuvakirjan Lost girls. Kehystarinassa itävaltalaisessa hotellissa asuvat naiset löytävät toisensa ja alkavat kertoa toisilleen tarinoita lihallisen iloittelun lomassa. Naisilla on selkeät inpiraationlähteensä kirjallisuudesta: on Ihmemaan Ozin Dorythy Kansasista, Peter Panin Wendy sekä Ihmemaan Liisa.
Kirjan värimaailma on värikylläinen ja omalla tavallaan toi mieleeni toisen fiktiivisen eurooppalaisen hotellin elokuvasta Grand Budapest Hotel.
Lost Girls 320 sivua
20.32 Ostin jo joitakin vuosia sitten Turun kirjamessuilta paikallisen scfi-seuran pisteeltä Mirka Ulannon Hämärä teehetki-kokoelman Spin-lehdessä ilmestyneistä holittomista kolumneista. Ulanto asui muutamia vuosia Britannian Cambridgessä keräämässä työkokemusta kääntäjänä opiskelujen jälkeen ja piti yhteyttä Turun nörttiyhteisöön kolumniensa kautta. Kolumneihin mahtuu nörttteilyn lisäksi populaaria tiedettä ja käännöstyön valoittamista.
Hämärä teehetki 162 sivua.
21.4 11.15 Heräsin juuri ja juon nyt aamukahvia. Luin eilen suunnilleen yhteentoista jo aikoja sitten aloittamaani Kirjastojen maa-kirjaa. Palaankin pian sen kirjan pariin.
15.02 Lukumaraton on ohi! Viimeisenä luin tosiaan Mikko Lahtisen Kirjastojen maan, jossa Lahtinen käy melkein kaikissa Suomen kirjastoissa. Kirja on bibliofiilille ja kirjastojen ystävälle mieluisaa luettavaa. Jossain vaiheessa kirja tietenkin toistaa hiukan itseään, mutta siitä saa kattavan kuvan, millainen Suomen kirjastokenttä on ollut vuosituhannen ensimmäisen vuoden lopussa.
Olisin tosin kaivannut kirjaan lopputekstiä, joka olisi summannut Kirjastojen miehen reissun.
Kirjastojen maa 388 sivua.
Kaiken kaikkiaan oli onnistunut lukumaraton. Luettuja kirjoja kertyi neljä ja sivuja 943.