Marraskuussa luin paljon lasten- ja nuortenkirjallisuutta (4) ja sarjakuvia (5). Lisäksi luin kaksi tietokirjaa ja kaksi romaania. Yhteensä siis kolmetoista kirjaa. Joulukuussa tavoitteenani on saada tämän vuoden Helmet-lukuhaaste suoritettua ja lukea kaikki nyt lainassa olevat kirjaston kirjat. Mutta ne marraskuun luetut:
Briitta Hepo-Oja: Sydämiä seireeneille
Mukiinmenevä jatko-osa Suomea lohikäärmeille-kirjalle. Tällä kertaa seikkaillaan Botnian erämaissa noitaa etsimässä.
Lucinda Riley: Seitsemän sisarta
Pitihän minun tarkistaa, mikä tässä suursuosioon nousseessa sarjassa on niin hienoa. Kirja oli todellakin lukukirja, sillä sivut kääntyivät kuin itsestään. Tarina oli lässy ja siinä oli omat heikkoutensa, mutta lukukokemuksen nautinnollisuuden takia annoin neljä tähteä. Joskus pitää vain saada lukea hömppää.
Raisa Porrasmaa: Japani pintaa syvemmältä. Muutakin kuin sake, sushi ja samurait.
Lainasin tämän kirjan, koska olen pitänyt Porrasmaan suomentamista romaaneista. Kirjan nimi kertookin paljon. Tosin välillä oli vaikeuksia löytää punaista lankaa.
Suvi Ahola: Mitä Eeva Joenpelto todella sanoi?
Loistava yhdistelmä esseitä Joenpellosta ja pätkiä Joenpellon teksteistä. Suosittelen kaikkia Joenpellosta kiinnostuneiden lukemaan!
Sara Valta: Monisuhdetta: Päiväkirjamerkintöjä polyamoriasta
Sarjakuva polyamoriasta. Sopii sekä monisuhteisille, siitä kiinnostuneille että ihan kaikille muille. Voi aiheuttaa maailmankuvan laajenemista.
Pauli Kallio & Reetta Niemensivu: Lyhenevä kesä 4. Annikki ja Poppamiehet.
Ihana sarjakuva lapsuuden kesistä. Lyhenevä kesä sijoittuu aikaan ennen videopelejä ja somea, jolloin rajana oli vain mielikuvitus.
Elisa Macellari: Kusama: The Graphic Novel.
HAM:ssa oli vuonna 2016 japanilaisen Kusaman näyttely, jossa minäkin kävin uppoutumassa pilkkujen maailmaan. Sarjakuva kertoo Kusaman elämäntarinan. Ikävä kyllä sarjakuva painottuu liikaa Kusaman nuoruusvuosiin.
Arne Bellstorf: Baby’s in black: Astrid Kircherr, Stuart Sutcliffe, and The Beatles
Tiesitkö, etttä Beatles aloitti soittamalla Hampurilaisella klubilla. En minäkään. Sarjakuva kertoo siitä ajasta viidennen beatlen ja häneen rakastuneen Kircheririn näkökulmasta.
Timo Parvela & Pasi Pitkänen: Kepler62 Terra: Kloonit
Pitihän minun tarkastaa tämän vuoden Finlandia-ehdokkaita. Kepler62 on suosittu lanu- kirjasarja, jota on ilmestynyt jo monia osia. Terra aloittaa uuden “tuotantokauden”, jonka mukaan voi hypätä aiempia kirjoja lukematta. Luin kirjan nopsaa, sillä Parvelan tarinaa rytmittivät Pitkäsen kuvitukset. Aikuislukija löytää viitauksia muun muassa Mad Maxiin ja Game of Thronesiin.
Barnaby Legg, James McCarthy & Jim McCarthy: Death Rap Tupac Shakur: A Life
Kirjaston nettisivuilla suositeltiin elämänkertasarjakuvia. Minua olisi kiinnostanut enemmän lukea myös Tupacin lapsuudesta ja idän ja lännen räppäreiden kaunoista. Sarjakuva tuntui pintaraapaisulta.
Malin Kivelä, Martin Glaz Serup & Linda Bondestam: Jos kohtaat karhun
Ilahduttava lastenkirja tuli luettua, koska se on tänä vuonna lanufinlandiaehdokkaana. Koska kirja on kirjoitettu alunperin ruotsiksi, voisin harkita treenaavani kieltä ja lukevani sen uudelleen alkuperäiskielellä.
Vappu Kannas: Rosa Clay
Romaani historiallisesta henkilöstä, suomalaisesta mustasta 1800-luvun lopun Suomessa. Minua häiritsi, että kirja oli suurimmaksi osaksi pitkälti kuin Rouva C., mutta välillä seassa oli kirjailijan omaa pohdintaa, jotka muistuttivat Mia Kankimäen kirjojen pohdintaa. Tähän olisin kaivannut jotain muuta ratkaisua.
Pia Krutsin & Jani Itkonen: Kaupunki kukaties
Ilahduttavasti kuvitettu lasten urbaani runokirja, jonka olisin suonut voittavan Finlandian.
Tuo Sydämiä seireeneille ei ollu ihan niin hyvä ku edellinen osa. Näissä kirjoissa maailma on todella hyvä ja toivosin, että Hepo-oja kirjottaa tohon maailmaan lisää kirjoja.
Samaa mieltä!
Olen muistaakseni lukenut neljä osaa Seitsemästä sisaresta ja tuo aloitusosa on niistä parhaimmasta päästä. Tosin mun suosikkini Rileylta on ihan toinen, ei mihinkään sarjaan kuuluva, osin maharadzhojen Intiaan sijoittuva Keskiyön ruusu. Rileyn kirjoja olen lukenut jo 20+ vuotta sitten kun niitä julkaistiin Lucinda Edmondsin nimellä.
Muita samoja olen sitten lukenut tuon Rosa Clayn joka oli kyllä kiinnostava. Rouva C:hen en osaa sitä verrata?
Eli ei kannata ahmia Seitsemää sisarta vaan tutusta esimerkiksi tuohon Keskiyön ruusuun? 🤔
Kiinnostavia kirjoja! Rosa Clay on pitkään roikkunut lukulistallani ja Porrasmaan Japani-kirja kiinnostaa. Rileyn kirjoja en ole lukenut yhtäkään, mikä välillä tuntuu vähän hassulta, koska niistä puhutaan niin paljon.
Kaikki Japani-kirjat päätyvät ennen pitkää lukulistalleni 📚
Oletpa lukenut monipuolisesti. Ihailen aina niitä, jotka lukevat sarjakuvaromaaneja, kun en ole itse täysin uinut sisään tuohon genreen.
Lukemistasi kirjoista olen lukenut Seitsemän sisarta (ja täsyä sarjasta jopa 3 osaa) ja Rosa Clayn. Rosan tarinalla oli minulle erityinen merkitys näin Tampereella asuvana.
Sarjakuvat ovat kyllä monipuolisia ja hyviä välipalakirjoja
Oletpa lukenut paljon ja monipuolisesti!
Minunkin pitäisi katsastaa Lucinda Rileyt kun niistä niin paljon puhutaan.
Tuo polyamoria-sarjakuva vaikuttaa kiinnostavalta, niin aiheeltaan kun kuvakieleltään. Samoin Rosa Clay kiinnostaa, harmi, jos kerronnalliset ratkaisut ihan toimineet.
En olisi varmaan lukenut Rileyta, jollei äitini niitä hehkuttaiaisi. Ehkä pian taas lisää 😌
Hurja määrä luettuja kirjoja! Tuo Porrasmaan kirja voisi ehkä kiinnostaa, täytynee otella selvää mistä siinä on kyse.
Silloin ehdin vielä lukea, kun ei ollut ruuhkavuodet 😅