Osallistuin Kalevalaisten naisten lukupiiriin pari viikkoa sitten, jolloin käsittelimme lukumaamme viime vuonna ilmestynyttä Anthony Doerrin kirjaa Kaikki se valo, jota emme näe. Lukupiirin aluksi luimme ääneen kymmenen minuuttia Kalevalaa.
Kirja on järkäle, mutta viihdyin sen parissa koko sen viikonlopun, jonka sitä luin. Kirjassa liikutaan vuorotellen nuoren saksalaisen Wernerin ja ranskalaisen Marie-Lauren mukana. Werner kuulee nuorena orpokodissa ranskalaisen radiolähetyksen, jossa kerrotaan lapsille tieteestä. Hän kiinnostuu radioista ja niiden kanssa puuhailu johdattaa hänet sotilaalliseen sisäoppilaitokseen ja lopulta rintamalle toiseen maailmansotaan. Marie-Laure on sokea pariisilaistyttö, joka pakenee isänsä kanssa merenrantakaupunkiin ja on paljon rohkeampi ja viisaampi kuin moni meistä.
Vaikka sodasta ja toisesta maailmansodasta on kirjoitettu satoja ja tuhansia kirjoja, tarjosi tämä kirja taas oman näkökulmansa yhteen historiamme ikävimmistä aikakausista.
Lisätietoa Turun kalevalaisten naisten loppuvuoden 2016 ohjelmasta täältä.
Comment