Pojatkin lukee-kampanjan myötä päädyin seuraamaan somessa Kalenterikarjua. Siviilielämässään Kalenterikarju toimii Kosmos kustantamon viestintävastaavana, joten ehkä juuri siitä syystä tuntui, että Paperi T:n runokirjaa hypetettiin silmissäni.
Kävin kurkkaamassa Turun kirjamessujen ensimmäisenä päivänä Rosebudin pöydässä ko. kirjaa, mutta 25€ runokirjasta, josta en ollut ihan varma tuntui suolaiselta. Illalla Internet kertoi painoksen olevan loppuunmyyty. Seuraavana päivänä lampsinkin ensimmäiseksi hakemaan ko. kirjan ja tsekkasin sunnuntaina messuista väsyneenä kirjan.
Kirjan ilmestyttä Twitterfeedini täytti myös hashtag teeomapapruruno. Lisää siitä tästä Nyt-liitteen jutusta.
Tätä runokirjaa painaessa ei ole säästelty painomustetta, sillä koko opus on valkoista mustalla. Isoja kirjaimia ja välimerkkejä ei ole ja kansilaipioin esittelytekstin paikalla on pitkän pitkän virke täynnä ajatuksen virtaa.
kun saan unen päästä kiinni
puristan
kunnes se muuttuu siniseksi
Kirjassa on paljon myös ajankuvaa: asioita ja sanoja, jotka eivät ehkä aukea myöhemmin. Sen takia uskoisinkin tämän runokirjan olevan sopiva esine aikakapseliin kuvastamaan tätä aikaa.
Ja kyllä! Myös SE nenäkakkaruno löytyy. En kopioi sitä tähän vaan saatte itse etsiä kirjan käteenne ja kokea sen!
Mutta kaiken kaikkiaan. Kaikesta hypestä huolimatta, nautin tästä runokirjasta ja palaan siihen vielä uudelleen.