Aikana ennen koronaa nappasin kirjastosta norjalaisen Geir Gulliksenin Kertomus eräästä avioliitosta-kirjan. Osa syy kirjan suomentamiseen on varmastikin se, että Gulliksen tunnetaan Klaus Ove Knausgårdin kustannustoimittajana. Knasun tavoin Gulliksenkin luottaa autofiktioon. Sen sijaan, että luin kirjaa pätkissä, kirja olisi selkeästi kaivannut yhdeltä istumalta lukemista.
Kirjan päähenkilö on mies avioeron kynnyksellä. Pariskunta on ollut naimisissä parikymmentä vuotta ja he kokevat olevansa onnellisia ja läheisiä. Paratiisiin kuitenkin hiipii ongelma. Vaimo alkaa tuntea vetoa naapurista löytyneeseen lenkkiseuraansa.
Mies kertoo avioliittonsa tarinaan ja avioeroon johtaneista tapahtumista vaimonsa näkökulmasta. Kyseessä on siis tavallaan epäluotettava kertoja, sillä hän olettaa paljon: mitä vaimo on tuntenut ja mitä on tapahtunut silloin, kun hän ei ole ollut läsnä.
Kirjan loppu oli mielestäni jotenkin groteski. No, lukekaa itse niin tiedätte.
Kirja sopii laadukkaan pohjoismaisen proosan ystävälle, kirjoittaa Kulttuuri kukoistaa-blogi.