Olen melko aloittelija, mitä tulee Stepen Kingin teoksiin: olen lukenut häneltä vain kirjan Julma leikki, jossa pariskunta harrasti seksiä mökillä ja mies kuoli naisen jäädessä lukittuna sängynpäätyyn.
Kingin esikoisteos on toista maata. Tartuin siihen, koska halusin kuunnella Uskolliset lukijat- podcastia, joka käsittelee Kingin tuotantoa. Carrie on kiusattu kuusitoistavuotias, jonka telekineettiset kyvyt heräävät samaan aikaan kuukautisten alkamisen aikaan. Kirja on julkaistu 1974.
Carrie on elänyt kurjan elämän kiihkouskovaisen äitinsä ikeen alla ja koulussa hyljeksittynä. Kun Carrie koulun tanssiaisten lopuksi alkaa tuhota kaupunkia, tuntuu se kiusattujen kostofantasialta. Eikä nämä ole suinkaan spoilereita, sillä kaupungin tuhosta kerrotaan jo kirjan alussa.
Kirjassa on paljon hyvää. Se ei luota pelkkään suoraan kerrontaan vaan välillä on henkiinjääneiden haastatteluja ja lehtijuttuja. Kuten vuoden 1978 elokuvassakin kirjassa on ikävä kyllä hiukan male gazea. Kuten Uskolliset lukijat- podcastissa mainittiin, miksi teinityttö kiinnittäisi huomiota luokkatovereiden rintojen heilumiseen haarahyppyjä tehdessä.
Vuoden 1978 filmatisoinnin lisäksi Carriesta on myös tällä vuosituhannella tehty elokuva. Katsoin kuitenkin vain vanhemman. Yllätyksekseni siinä oli John Travoltan ensimmäinen elokuvarooli. Kuten usein: kirja oli parempi. En tiedä oliko jotkut ratkaisut 1970-luvun elokuville tyypillisiä esimerkiksi huomion kiinnittäminen ämpärin naruun pitkäksi aikaa. Elokuvassa tuntui myös, että Carriesta tehtiin paha, vaikka kirjassa hän oli olosuhteiden uhri.
Oletko sinä lukenut tai nähnyt Carrien? Millaisia ajatuksia se herätti?