Ihanaa syntymäpäivää minä! Ja hyvää joulukuun neljätää. Tässä postauksessa pohdin joulukalentereita. Seuraava luukku avautuu Lukutoukan luetut sivut – blogissa huomenna.
Joulukalenteriperinne on tullut meille Saksasta. Ensimmäiset kuvakalenterit tulivat Suomeen nimenomaan partiolaisten myyminä 1940-luvulla. Minäkin ostin tänä vuonna partiolaisten joulukalenterin, kun kaverin lapselta puuttui pari myytyä, jotta sai partiomerkin. Partiolaisten kalenterissa on paljon katseltavaa lapsen kanssa.
Vuosien ajan olen kokeillut moni erilaisia joulukalentereita. Ainankin kymmenen vuoden ajan minulla on ollut teejoulukalenteri. English tea shopilla on ollut mieleisin ja tänä vuonna löysinkin edullisen ja kompaktin version heiltä.
Näiden lisäksi seuraamme toki myös Areenasta Kiltteyskriisi Korvatunturilla- joulukalenteria. Areenasta löytyy myös vanhoja joulukalentereita. Kunhan lapsi jaksaa katsoa enemmän, voimme katsoa Histamiini- joulukalenterin lapsuudestani.
Olen pitkään haaveillut kirjajoulukukalenterista. Iskinkin silmäni Tarja Sipilän Joulu on ovela – kirjaseen. Kirja koostuu kahdestakymmenestä jouluaiheisesta raapaleesta eli tarinasta, joissa on sata sanaa. Ja kuten Osuuskumman henkeen kuuluu, ovat raapaleetkin spekulatiivista fiktiota. Joulu on ovela- kirja on arvosteltu myös Nörttitytöt- blogissa. Arviokin on raapalemuodossa. Ainakin ensimmäiset kolme raapaletta ovat timanttisia.
Joulu on ovela on niin kompakti, että olen kadottanut sen kotiini jo moneen kertaan. Kompaktiuden ideana on myös se, että sen voi lähettää joulutervehdyksenä. Eli kunhan olen lukenut kirjasen tänä vuonna joulukalenterina, voin kierrättää sen ensi vuonna seuraavalle lukijalle aikaisena joulukorttina. Nerokasta!
Joulu on ovela saatu Osuuskumma- kustantamosta.
Olin muuten ihan varma, että olen aiemminkin osallistunut kirjasomen joulukalenteriin. Kalenteriluukku ei löytynyt omasta blogista vaan kymmenen vuoden takaa Nörttitytöt-blogista täältä.
Minulla on tuollainen yhteen pieneen rasiaan mahtuva English Tea Shopin teekalenteri (valkoinen laatikko), jonka sain siskoltani. Toinen sisko teki minulle palapelikalenterin. Kasasi ensin pelin itse ja jakoi sitten osioissa 24 pussukkaan. Kiva joka aamu kasata ne muutamat palat aina kerrallaan.
Joku tuommoinen ystävän tekemä kalenteri olisi ihana
Minulla on ollut parin vuoden ajan Foodin välipalajoulukalenteri, sieltä löytyvät pähkinät ja pikkupatukat ovat varsin käteviä ottaa töihin mukaan.
Joulukalenterikirjoista olen lukenut Kirsi Pehkosen 24 joulutarinaa -kirjan. Se oli oikein mainio ja idea joulukalenterikirjasta ylipäänsä hyvä. Minulla on nyt parin vuoden ajan tapana ottaa itselleni tammikuuhun aamukirja. Se nimittäin on inhokkikuukauteni.
Aamukirja kuulostaa hyvältä idealta!
Itse en ole joulukalenteria hommannut sitten lapsuuden. Silloin niitä olikin sitten useampi, pääasiassa kuvakalentereita. Tuo raapalekalenteri “Joulu on ovela” vaikuttaa kyllä kivalta ja minun makuuni sopivalta kalenterilta. En ole joulukalenteri-ihminen noin muuten, mutta tuossa on kiva idea! Voisin myös tykätä sellaisesta joulukalenterikirjasesta, jossa olisi vaikka kullekin päivälle jokin kirjasitaatti.
Meillä oli yhtenä vuonna sellainen ihan perus Nordqvisin jouluteekalenteri, en muista että minulla olisi muita joulukalentereita aikuisena ollutkaan? Lähinnä kauhistelen aina niiden sisältämien tuotteiden kilohintaa verrattuna normaaliin, kun kaikki on jo muutenkin niin kallistunut…
Joitain joulukalenterikirjoja olen kuunnellut, ainakin Sankt Annan joulun joka oli feelgood, ja Kaarina Griffithsin erinomaisen jännäri Murha tunturissa. Sitten on niitä neljässä osassa julkaistavia adventtikirjoja, niistä olen kuunnellut Lilly Emmen Jouluisia ongelmia Snowdoniassa. Tänä vuonnakin oli tarkoitus kuunnella vastaava, mutta kuun alkupäivät karkasivat ja kokeilin hiukan jälkijunassa yhtä dekkarin aloitusta, mutta kun en siitä niin pitänyt jäi valitsematta toista.
Kirjasitaattikalenteri kuulostaa sellaiselta, jonka joku voisi koodata kännykkään
minulla on ensimmäistä kertaa teejoulukalenteri. Olen sen kanssa koko ajan vähän jäljessä, koska en ole juonut teetä aivan päivittäin. Jääpähän sitten jouluaaton jälkeisellekin ajalle uusia teetuttavuuksia.
Saariston joulu -kalenterikirja on nyt kuuntelussa. On tuntunut ihan toimivalta.
Ihanaa kuulla, että on muitakin kalenterikirjoja